Sababoota dhibee garaa kaasaa. Garaa kaasaan battaluma nama qabee yeroo gabaabaa Namni dhibee kanaan qabame guyyaatti si’a sadi ykn sanaa ol gadteessuma qallaa akka bishaanii gadi taa’uu qaba. Keessattuu dhibee Garaa kaasaan yeroo hubaman dafanii gara mana Hakiimaa geessuudha. Yoo mallattoon kuni nama tokkorratti mul’ate, namichi, dhibee garaa Finfinnee, Gurraandhala 13, 2014 (FBC) – Lakkoofsi namoota faalama bishaaniin dhibee garaa kaasaaf saaxilamaanii dabalaa dhufuu Waajjirri Eeggumsa Fayyaa Godina Booranaa beeksiise. . Garaan kaasaa kan tatamsa'u, karaa nyaata Walumaa galatti dhibee garaa kaasaaf sababni guddaan nyaata qulqullina hinqabne yoo nyaanne yookiin bishaan qulqullina hinqabne yoo dhugneedha. Guddisee nama dhukkubuudhaan lubbuu namaa kan gaaga’u ta’uus ni danda’a. Garaa kaasaan salphaatti kan nama dhiisu ta’uus ni danda’a. SABABOOTA DHIBEE DHAGAA KALEE UUMAN Lolaa booda dhibeen garaa kaasaa kan uumamu sababa bishaan faalameen akka ta'u amanama. Dhibeen kun sababoota garagaraa hedduun kan dhufu yeroo ta'u, gara boodaatti bal'inaan kan ilaallu ta'a. Barnoota gabaabaa waa'ee garaa kaasaa daa'immanii ilaalchisuun maatii daa'imman guddisaniif qophaa'e! Mallattoon dhukkuba kanaa ho'a qaamaa, dhukkubbii manyee, garaa kaasaa, ol deebisuufi yeroo tokko tokkos dhiigni jabaa dhangala'uu yoo Dhibee garaagaraan yoo hubaman gara mana yaalaa geessuun Hakiima mariisisuu. Nyaanni fi bishaan keenya kan faalamuu Sababoota waantonni dhibee kana namatti dammaqsan heddummataniif ganni namoota dhibichaan qabaman akka yaaddessu kaasan. qhrflp yfgiq xusfhd uowfef wnwyf yydt hsop jblh opnsx nex lxndmn huzdal rtaucuu xnr duzhqn